Paras EU:n sisällä oleva pilvipalvelutarjoaja

“Paras” EU:n sisällä oleva pilvipalvelutarjoaja ei ole yksiselitteinen, koska valinta riippuu siitä, korostuuko organisaatiossa digitaalinen suvereniteetti, sääntely, kustannukset, palveluvalikoima vai globaali skaalautuvuus.

EU-sisäiset pilvitoimijat ovat kuitenkin usein vahvoilla silloin, kun halutaan minimoida juridinen ja geopoliittinen riski sekä varmistaa, että data ja hallinta pysyvät EU-alueella.

1) EU:n sisällä toimivia pilvipalvelutarjoajia (ml. suomalainen UpCloud)

EU-pohjaisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi:

  • OVHcloud (Ranska) – laaja eurooppalainen IaaS-tarjoaja.

  • IONOS (Saksa) – erityisesti yritysasiakkaisiin ja hosting-pohjaisiin ratkaisuihin.

  • Open Telekom Cloud (Saksa / Deutsche Telekom) – OpenStack-pohjainen pilvi, vahva fokus sääntelyyn ja julkishallintoon.

  • Gcore (Luxemburg) – edge-painotteinen pilvi, hyvä suorituskyky- ja latenssikriittisiin käyttötapauksiin.

  • UpCloud (Suomi) – suomalainen pilvipalvelutoimija, joka tarjoaa EU-alueella sijaitsevaa infrastruktuuria ja on usein kiinnostava vaihtoehto erityisesti silloin, kun halutaan EU-datakeskukset, selkeä kustannusmalli ja hyvä suorituskyky IaaS-tasolla.

EU-pilvien tyypilliset vahvuudet

  • Parempi EU-lainsäädännöllinen hallinta (GDPR ja muut EU-säädökset).

  • Usein selkeämpi “EU-sisällä pysyvä” toimitus- ja hallintamalli.

  • Paikallinen tuki ja sopimuskäytännöt.

EU-pilvien tyypilliset rajoitukset

  • Palveluvalikoima on usein suppeampi kuin AWS/Azure/GCP (erityisesti PaaS-, data- ja AI-palveluissa).

  • Ekosysteemi (työkalut, integraatiot, kumppanit) voi olla pienempi.

2) AWS, Azure ja GCP EU-alueilla

Hyperskaalarit tarjoavat myös laajasti EU-alueita ja mahdollisuuden pitää data EU:ssa. Niiden vahvuus on ennen kaikkea:

  • erittäin laaja palveluportfolio

  • kypsät PaaS-palvelut

  • globaali skaalautuvuus

  • erittäin vahvat data- ja AI-ratkaisut

Yleinen tiivistelmä:

  • AWS: laajin palveluvalikoima ja kypsin infrastruktuuri

  • Azure: paras Microsoft-ekosysteemissä ja hybridissä

  • GCP: vahva data-analytiikassa ja AI-työkuormissa

3) Mitä “shift” (siirtymä) AWS/Azure/GCP → EU-pilveen käytännössä tarkoittaa?

Siirtymä riippuu siitä, mitä pilvipalveluita käytetään.

Helpoin siirtymä: IaaS-tasolla

Jos nykyinen ympäristö on:

  • virtuaalikoneita (VM)

  • verkkoja (VPC/VNet)

  • palomuureja

  • perusobjektitallennusta

…siirtymä EU-pilveen (esim. UpCloud, OVHcloud, IONOS) voi olla suhteellisen suoraviivainen.

Vaikein siirtymä: PaaS ja hyperskaalareiden “managed” palvelut

Jos nykyinen ympäristö hyödyntää paljon:

  • AWS RDS / DynamoDB

  • Azure SQL / Cosmos DB

  • GCP BigQuery / PubSub

  • hyperskaalareiden AI/ML-palveluita

…siirtymä EU-pilveen on selvästi raskaampi, koska vastaavat palvelut eivät aina ole yhtä kypsiä tai edes saatavilla.

4) Yhteenveto (käytännön suositus)

  • Jos tärkein tavoite on EU-suvereniteetti ja hallintamalli → EU-toimijat kuten UpCloud, OVHcloud, IONOS, Open Telekom Cloud ovat vahvoja vaihtoehtoja.

  • Jos tärkein tavoite on maksimaalinen palveluvalikoima, data/AI ja globaali skaala → AWS / Azure / GCP ovat edelleen ylivoimaisia.

  • Usein paras ratkaisu on hybridi tai multicloud:

EU-pilvi kriittiselle datalle + hyperskaalari analytiikkaan, AI:hin tai globaaliin jakeluun.